Kempeleen seurakunnan historiaa
Ruotsin suurvallan aikaan 1600-luvulla perustettiin Suomeen runsaasti seurakuntia.
Kempeleen seurakunta kuuluu sen aikaisiin moniin Oulun hiippakunnan tulokkaisiin.
Kempeleen vanha kirkko valmistui vuonna 1691. Sen rakentaminen aloitettiin tunnetun kirkonrakentaja Matti Härmän johdolla vuonna 1686. Kempele saikin vuonna 1688 piispa Johannes Gezeliukselta luvan oman saarnahuoneen perustamiselle. Lukipa luvassa mitä luki, tarkoitukseen hankituista hirsistä nousi goottilaistyylinen länsitornillinen tukipilarikirkko. Pituutta kertyi 17 metriä, leveyttä 9 metriä. Kempele merkittiin täysin itsenäiseksi seurakunnaksi vasta vuonna 1899.
(Teksti: Timo Paakki, Kempele-seuran pj)
Lisätietoja kirkonrakentaja Matti Härmästä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_H%C3%A4rm%C3%A4
Kempeleen vanha kirkko on yksi maamme 11:sta jäljellä olevasta arvokkaasta tukipilarikirkosta.
Kempeleen vanhan kirkon edustalla olevan kellotapulin rakensi Ylikiimingin Karahkan kylästä kotoisin ollut Heikki Väänänen vuosina 1768-1769. Kellotapuli on järjestyksessään seurakuntamme toinen. Tietoa ensimmäisestä tapulista on säilynyt kovin vähän. Ilmeisesti ensimmäinen tapuli pystytettiin samoihin aikoihin kuin kirkkokin sillä Limingan talvikäräjien pöytäkirjassa vuodelta 1693 on maininta kempeleläisten ostamasta kirkonkellosta.Kyseinen ensimmäinen kellotapuli purettiin lahonneena vuoden 1825 paikkeilla.
Lisätietoja toisen kellotapulin rakentajasta Heikki Väänäsestä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_V%C3%A4%C3%A4n%C3%A4nen_%28kirkonrakentaja%29
Seurakunnan vaivaisukot
Vanhempi vaivaisukko on veistetty 1800-luvun lopulla. Vaivaisukko on ollut kiinnitettynä Vanhan kirkon tapulin edessä olleeseen pylvääseen ja vaivaisukko on poistettu käytöstä vuonna 1954.
Uudemman vaivaisukon on tehnyt vuonna 1954, Kempeleen puutarhaoppilaitoksen oppilas Olli Turunen. Surullisen näköinen vaivaisukko, vasemmassa kädessään hattu, palveli aikoinaan tapulin edustalla Vanhan kirkon pihalla. Vuosien saatossa toinen käsi on reväisty pois. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten käsi on irronnut, mutta luultavasti se on tapahtunut ilkivallan seurauksena. Vaivaisukko siirrettiin aikoinaan Vanhan kirkon tapulin suojiin.
Vaivaisukkojen kunnostus vuonna 2011
Koska vaivaisukot ovat tärkeä osa Kempeleen seurakunnan historiaa, päätettiin ne ottaa esille Vanhan kirkon tapulin suojista. Tässä yhteydessä vaivaisukot mm. kylmäkäsiteltiin ja desifioitiin. Vanhempi vaivaisukko siirrettiin asianmukaiseen säilytykseen Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon ja uudempi sai uuden palvelutehtävän diakoniatyön palveluksessa. Vaivaisukko ”Niilo” palvelee nyt Pyhän Kolminaisuuden kirkon aulassa ja kerää avustusta Kempeleessä sitä tarvitseville.
Niilo-nimen historiaa
Niilo-nimen uudempi vaivaisukko sai Vanhan kirkon 320-vuotisjuhlan jälkeisellä kotikirkkoviikolla vuonna 2011, jolloin päiväkerholaiset, esikoululaiset sekä 3. ja 6. luokkalaiset tutustuivat kirkkoihimme. Eräs eskari-ikäinen poika oli kierrellyt Vanhassa kirkossa, seisahtunut vaivaisukon luo ja tuumannut kavereilleen, että tuossa on se ”Pyhä Niilo”.
Lisätietoja: talousjohtaja Anneli Salo, puh. 040-779 0650
-
talousjohtaja
Anneli SaloHallinto, talous ja viestintä