Siirry sisältöön

Rippijuhla

Rippijuhlia vietetään rippikoulun käyneen ja konfirmoidun nuoren kunniaksi. Nuorelle rippijuhlat ovat tärkeä aikuistumisjuhla.
Rippijuhlan aloittaa konfirmaatiomessu, johon juhlaväen toivotaan osallistuvan.
Juhliin kutsutaan yleensä mukaan lähiomaiset, perheen ja nuoren ystävät sekä kummit.

Syreenin oksa täynnä violetteja kukkia.
Nuoren itsensä ja hänen perheensä lisäksi kummit ovat rippijuhlissa tärkeässä osassa.

Kummit osallistuvat konfirmoitavan nuoren siunaamiseen kirkossa. Kummin tilalla nuorta siunaamassa voi olla joku muukin läheinen ihminen.

Useimmat viettävät rippijuhlia kotona, jos tilat sen sallivat. Vuokratiloja juhlia varten voi kysyä myös seurakunnalta.

Juhlan ohjelmaksi riittää esimerkiksi kahvitus ja vapaamuotoinen seurustelu.

Isovanhemmille ja kummeille on tapana antaa muistoksi rippikuva. Kuvalla voi kiittää myös muita juhliin osallistuneita ja muistaneita. Monet lähettävät kuvallisen kiitoskortin kaikille rippijuhliin osallistuneille.
Rippikoululaisille järjestetään valokuvaus konfirmaatiopäivän aamuna Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. He saavat valokuvaamon kuvauslomakkeen täytettäväksi ennen konfirmaatiopäivää.

Seurakunnalta vuokrattavia juhlatiloja:

Konfirmaatiomessu

Konfirmaatiomessut järjestetään Pyhän Kolminaisuuden kirkossa.

Kirkkoon kutsutaan nuoren perhe, isovanhemmat, kummit ja ystävät. Kummit ovat tärkeässä roolissa, koska he voivat siunata nuorta messun aikana. Jos kummi ei pääse, joku muu läheinen voi siunata nuoren.

Ennen messua nuori pukeutuu valkoiseen kaapuun, jota kutsutaan albaksi. Se puetaan omien vaatteiden päälle. Albaan pukeudutaan kirkon sakastissa.

Pappi kertoo messun alussa, miten tilaisuus etenee.

Konfirmaatiomessu on jumalanpalvelus, jossa rippikoulun käyneet vahvistavat kasteessa saamansa uskon ja saavat täyden kirkon jäsenyyden. Messussa luetaan Raamattua, lauletaan, konfirmoitavat lausuvat uskontunnustuksen ja saavat henkilökohtaisen siunauksen, minkä jälkeen vietetään ehtoollista. Se on sekä hengellinen että perhejuhla, jossa nuori liitetään seurakunnan täysivaltaiseksi jäseneksi.

Messun jälkeen nuori saa rippikoulutodistuksen, ja läheiset onnittelevat häntä. On tapana antaa kukkia kirkossa ja lahjoja juhlapaikalla.

Harjoitukset ennen konfirmaatiota

Ennen konfirmaatiomessua pidetään harjoitus. Siinä nuori ja muut rippikoululaiset harjoittelevat, miten messu kirkossa menee. He käyvät läpi esimerkiksi, missä istutaan ja miten kuljetaan alttarille. Nuoret osallistuvat usein myös messun suunnitteluun yhdessä ohjaajien kanssa.

Juhla messun jälkeen

Messun jälkeen juhlaa voi jatkaa kotona, vuokratilassa tai muualla nuoren toiveiden mukaan. Juhlassa voi pukeutua juhlavasti, mutta se ei ole pakollista.

Nuoren kanssa kannattaa yhdessä suunnitella juhlaa: millainen ohjelma olisi mieluisa ja mitä lahjoja hän toivoo. Yhdessäolo ja kahvittelu riittävät hyvin juhlan ohjelmaksi.

Moni antaa nuorelle kukkia ja lahjoja. Yksi perinteinen lahja on rippiristi eli kaulakoru.

Nuoresta otetaan usein kuvia muistoksi. Kuvia tai kiitoskortin voi lähettää esimerkiksi kummeille tai isovanhemmille.

Miksi osallistua konfirmaatioon?

Konfirmaation jälkeen nuori saa:

  • toimia kastettavan lapsen kummina

  • asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun täyttää 18 vuotta

  • voi mennä kirkossa naimisiin( tähän riittää myös pelkkä rippikoulu)

  • osallistua itsenäisesti ehtoolliselle